maanantai 14. syyskuuta 2009

Pyörätiet, pyöräkaistat, pyöräkäytävät


Pyöräilyn paikka ja tila Helsingin katukuvassa nostaa kysymyksiä, ja välillä tunteitakin. Helsingin pyörätieverkko on melko ulottuva, mutta keskustan läheisyydessä on aika monta tärkeää puutetta. Esimerkiksi Mechelininkatu, Runeberginkatu, Hämeentie, Mäkelänkatu, Tukholmankatu tulevat mieleen. Niillä ajetaan joko jalkakäytävällä jalankulkijoiden riesana tai sitten ajoradalla autoilijoiden hidasteena. Ensimmäinen vaihtoehto on laiton ja toinen koetaan vaaralliseksi.


Näytä Puutteet suuremmalla kartalla

Pyöräilijä oppii kyllä vähitellen löytämään vaihtoehtoiset reitit, vaikka ne vähän kiertäisivätkin, mutta parempi olisi jos tätä opettelua ei tarvittaisi. Sen lisäksi, että verkossa on reikiä, vaihtelee laatutaso paljon. Pyöräilijä saa olla tarkkana, sillä pyöräilijälle varattu reitti voi siirtyä tien puolelta toiselle odottamatta. Välillä alla on yhdistettyä pyörätietä, erotettua pyörätietä, yksisuuntaista ja kaksisuuntaista, välillä pyöräkaistaa, ja nyt uutena terminä "pyöräkäytävää". Eikä pidä unohtaa kävelykatua, jolla pyöräily on sallittu, mutta jonka merkki luultavasti johtaa useimmat harhaan:


Tuo termi "pyöräkäytävä" tuli vastaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.9.2009 asialistalla, jossa käsiteltiin Jätkäsaaren tulevia pyöräreittejä. Valtuuston toivomusponnessa edellytetään, että suunnittelun yhteydessä tutkitaan erillisten pyöräkaistojen toteuttaminen kaavaan kirjattujen pyöräteiden sijasta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tutkinut ja tullut tulokseen, että pyöräkaistojen ja tasoerotettujen yksisuuntaisten pyöräteiden välillä ei ole suurta eroa, koska molemmissa on hyviä ja huonoja puolia.

Pyöräkaistan plussat ja miinukset, viraston mukaan:
+ selkeä erottelu jalankulkijoista
+ pyöräilyn sujuvuus ja turvallisuus
- pysäköinti tehdään pyöräkaistan yli


Pyörätien plussat (miinuksia ei ole mainittu):
+ ei poikki kulkevaa ajoneuvoliikennettä muualla kuin risteyksissä
+ saatetaan kokea miellyttävämmäksi


Näiltä pohjilta virasto on tullut tulokseen, että nyt asemakaavoitetuilla alueilla tärkeimmät pyöräreitit järjestetään osittain yksisuuntaisina tasoerotettuina pyöräteinä ja osittain pyöräkaistoina. Pyörätiet lasketaan 5 cm alemmaksi kuin jalkakäytävä, jotta jalkailijat huomaisivat pysyä omalla puolellaan. Pyöräkaistoja käytetään niissä kohdissa, joissa ei ole kadunvarsipysäköintiä. Poikkeuksena ne katuosuudet, joissa liikennettä on enemmän. Lisäksi risteyksissä pyörätie tuodaan ajoradalle.

Kuulostaa siltä, että luvassa on epäyhdenmukainen sekasotku, jossa pyöräilijä vaihtaa toistuvasti moodia ajoradan ja pyörätien välillä. Miksi siis näin, jos pikatutkimuksen tulos oli, että yhdenmukainen pyöräkaistaratkaisu olisi yhtä hyvä? Minusta se, että jotkut saattavat kokea pyörätien pyöräkaistaa miellyttävämmäksi, on heiveröinen peruste. Tässä on unohdettu pyörätien osalta sen merkittävin haittapuoli eli jalankulun ja pyöräilyn sekoittuminen. Minusta vaikuttaa siltä, että pyöräilyn käytäntö ei taida olla virastossa vieläkään kovin tuttua, vaikka asiantuntijavahvistusta onkin saatu.


Mielenkiintoista kuitenkin, että tasoeroteltu pyörätie kelpaa ratkaisuksi. Se nimittäin voisi olla ihan kelpo osaratkaisu muutamissa paikoissa, joissa jalankulkijoilla on taipumusta harhautua huonosti erotellulle pyörätielle, esim. Mannerheimintiellä. Olen jostain syystä tähän asti kuvitellut, että virasto vastustaisi tasoeroa, koska se vaikeuttaa (talvi)kunnossapitoa. Joko asia on ratkaistu jotenkin (hyvä!) tai sitten sitä ei tässä ole otettu huomioon.

Sivuhuomiona samassa kokouksessa on käsittelyssä myös aloite, jossa toivotaan kevyen liikenteen tunnelia Jätkäsaaren ja Hernesaaren välille. Tästä ei olla virastossa innostuttu tunnelin pituuden vuoksi, mikä on ymmärrettävää. Sen sijaan mainitaan mahdollinen köysiratayhteys. Tämä huvittaa minua hieman. Helsingissä ei taida olla yhtään köysirataa, mutta jostain syystä ne ovat viime aikoina nousseet esille siellä ja täällä. Ensin ehdotettiin köysirataa Katajanokalta Laajasaloon (ratikan sijaan), sitten keskustasta Linnanmäelle ja nyt tätä. Köysirata on varmasti hyvä vastaus tiettyihin tarpeisiin, mutta vaikea nähdä sitä littanan kaupungin keskustan joukkoliikenneratkaisuna.