Pyörätie Mannerheimintien itäreunalle

Manskun keskustaosuuden itäreuna olisi saamassa pyörätien välille Erottajanaukio - Postikatu, kertoo kaupunkisuunnitteluvirasto.

Kyseessä on yksisuuntainen pyörätie, ei pyöräkaista. Samassa yhteydessä länsireunankin pyörätie on muuttumassa yksisuuntaiseksi, paitsi Lasipalatsin kohdalta. Pyörätien on tarkoitus olla käytössä 2011 tai 2012.

Pyöräkaistaa oli esityslistatekstin mukaan mietitty, mutta "kaupunkikuvallisista ja toiminnallisista syistä" oli päädytty pyörätiehen. Harmi, ettei noita syitä ole kerrottu, jotta ne voisi repiä auki. Jalkakäytävän reunassa kulkeva pyörätie noin ruuhkaisella osuudella on ongelmallinen, koska iso osa jalankulkijoista ei huomaa eroa pyörätien ja jalkakäytävän välillä. Varsinkin suojateiden kohdalla, jossa oman kokemukseni mukaan noin kolmasosa jalankulkijoista asettuu ajoradan reunaan asti odottamaan vihreää.

Pyöräkaistan järjestäminen ei luulisi olevan ongelma, kun pysäköintipaikkojakin ollaan valmiita poistamaan 13 kpl. Tasoero tarvittaisiin vähintään suojateiden kohdalla. Olisiko isoin este se, että pyöräkaista pitäisi päällystää tasaisella materiaalilla, toisin kuin vieressä oleva kivipintainen ajorata.

Hauska yksityiskohta löytyy Kaivokadun risteyksestä, jossa etelästä Simonkadun suuntaan kääntyville on oma pieni ryhmittymiskaista.

Kuvasta ja tekstistä ei käy ilmi miten Sokoksen kohdalla oleva bussipysäkki järjestetään tai mihin siirtyvät bussien päätepysäkit Erottajanaukiolta. Linjan 42 päätepysäkki siirtyy tosin jo piakkoin Elielinaukiolle, joten ehkä 24:kin siirtyy kokonaan pois Erottajalta.

Lopuksi voisi vielä ihmetellä, miksi Eteläesplanadin kulmassa Bulevardilta Mannerheimintielle kääntyessä pyörätie tekee yli 90-asteen mutkan. Vastaava kohta on linjattu paremmin Postikadun kulmassa. Tämä pikkuvika olisi helppo korjata.

Laaja liikennetutkimus - tilannekatsaus

HSL:n laajan liikennetutkimuksen tuloksia ropisee ulos kevättalven aikana. Tutkimusta on tehty vuodesta 2007 lähtien. HSL:n hallituksen kokouksen 26.1.2010 pöytäkirjasta löytyy tilannekatsaus joulukuulta (PDF). Tässäpä nopea yhteenveto. Kuvat tilannekatsauksesta.

Ensimmäisessä osassa otokseen suostuneet henkilöt kirjasivat matkojaan päiväkirjaan. Vastauksia saatiin 20 100 henkilöltä. Näiden perusteella näyttää siltä, että joukkoliikenteen käyttö on hieman laskenut ja autojen omistus kasvanut. Joukkoliikenteen osuus moottoriajoneuvolla tehdyistä matkoista on pääkaupunkiseudulla n. 39% ja kehyskunnissa 9 - 13%. Kaksi kolmesta tulee kantakaupunkiin joukkoliikenteellä, poikittaismatkoissa neljä viidestä kulkee autolla. Tarkempia tietoja matkustustarpeista ei tässä tilannekatsauksessa annettu. Alla suoriteosuudet eri liikennemuodoille.

Em. kyselytutkimusta on täydennetty pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien ajoneuvojen määräpaikkatutkimuksella. 9:ssä tutkimuspisteessä pääkaupunkiseudun ulkorajalla sekä 5:ssä pisteessä tärkeimmillä väylillä kerättiin tietoa autoista, minkä jälkeen kyselylomakkeilla pyydettiin tietoa kyseisten autoilijoiden matkoista. 11% näistä automatkoista suuntautui Helsingin kantakaupunkiin ja 23% esikaupunkialueille. Läpikulkuliikenne oli vähäistä. Oheisissa kuvissa on kuvattu matkat eri suunnista.

 

  

 

Joukkoliikenteen määräpaikkatutkimuksessa tutkittiin lähinnä seutuliikennealueen ulkopuolelta tulevien matkojen määränpäitä. Oheisissa kuvissa bussien ja junien matkustajamääriä. Lisäksi on tutkittu junien ja bussien liityntäpysäköintiä kehyskunnissa (n. 4000 matkaa / vrk) ja Uudenmaan ulkopuolelta (n. 400 matkaa / vrk). Määrät ovat erittäin pieniä verrattuna samoista suunnista saapuviin henkilöautomatkoihin.

 

 

Tästä voidaan jo todeta, että merkittävä osa matkustustarpeista kohdistuu muualle kuin Helsingin kantakaupunkiin. Joukkoliikenne on vahvasti säteittäistä. Eipä siis ihme, että henkilöauto on suosittu.

Tutkimuksen tulosten pohjalta rakennetaan liikennemalli helmikuun loppuun mennessä. Mallin avulla pyritään ennustamaan liikennettä mm. vaihtoehtoisia liikennehankkeita vertailtaessa. Sen pitäisi pystyä ennustamaan matkojen määrää ja suuntautumista sekä kulkutavan valintaa. Mallissa on joitain asioita tarkennettu verrattuna vanhaan vastaavaan malliin. Ainakin matka-aikavastus on korvattu laajemmalla matkavastuksella, jossa otetaan huomioon mm. odotusaika ja vaihtovastus.

Tarkoitus on testata uutta mallia vertaamalla sitä vanhan mallin antamiin tuloksiin. Mallin oikeellisuutta tuo vertaus ei tietenkään takaa. Jää nähtäväksi, antaako uusi malli joltain osin erilaisia ennusteita kuin vanha.

Liikennetutkimus antaa ajantasaista tietoa ja tällä kertaa tieto ilmeisesti leviää laajemmallekin kuin vain virkamiehille. Tilannekatsauksessa lupaillaan, että tietoon pääsee kuka tahansa netissä, ja sovelluksen käyttöön tullaan antamaan jopa koulutusta. Tässä siis kevään ykkösvinkki niille, jotka kehittelevät harrasteekseen ideoita joukkoliikenteen kehittämiseksi. Ehkäpä jatkossa omia ideoita voi testata liikennemallin avulla.

Lakimuutoksia polkupyöräilyä koskien

LVM on suunnittelemassa muutoksia liikennesääntöihin koskien pyöräilyä ja jalankulkua. Ehdotukset ovat mielenkiintoisia ja positiivisia. Lausuntoja pyydettiin jo tammikuussa ja mm. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja Kaupunkifillari-blogilaiset ovat lausuntonsa antaneet. Alempana pääkohdat LVM:n esityksestä.

Asian sivusta, ensi lauantaina 13.2. on taas kriittinen pyöräretki. Hyvä, että näitä järjestetään myös talvella. Tsemppiä osallistujille, itse en tällä kertaa ehdi mukaan. Toivottavasti tiet ovat yhtä täynnä kuin mm. Vancouverissa. :)

Tavis Ford. CC-BY

Jalkakäytävällä pyöräily ja pyörätien velvoittavuus

Jalkakäytävällä pyöräilyä ei olla sallimassa. Sen sijaan on ollut keskustelua siitä, pitäisikö pyöräily ajoradalla sallia silloinkin kun vieressä on pyörätie tai yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Lain mukaan nytkin ajoradalla voi ajaa lyhyen matkan, mikäli se on turvallisuuden vuoksi tarpeen tai jos pyörätie on toisella puolella tietä.

LVM ei kuitenkaan haluaisi tehdä pyöräteistä vapaaehtoisia vedoten Wienin liikennemerkkisopimuksen tulkintaan. Toisaalta mm. Hollannissa ja Norjassa temppu on silti nähty mahdolliseksi. Asia olisi helposti ratkaistu, jos pyörätien voisi tarvittaessa merkitä myös uudella merkillä, joka ei olisi määräävä. Nykyiset liikennemerkit voidaan pitää ennallaan.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta totesi lausunnossaan, että velvoittavuus tulisi poistaa.

Pyörätien jatkuminen suojatiellä

Lain mukaan pyörätien jatkuminen suojatiellä voidaan merkitä katkoviivalla tai vain tavallisella suojatien merkinnällä. Pyöräilijä ei siis voi mistään tietää, milloin pyöräily on sallittu ja milloin pyörää tulisi taluttaa. Periaatteessa pyörätien jatkeena olevalla suojatiellä on ollut sallittua ajaa polkupyörällä mutta esimerkiksi kävelykadulta tultaessa tulkinta on voinut olla toisenlainen. Tätä epämääräisyyttä joudutaan käsittelemään käräjilläkin, kun käsittelyssä on taannoinen Esplanadilla tapahtunut todella surullinen pyöräilijän ja jalankulkijan törmäys.

neurovelho. CC-BY-SA

Ehdotettu uusi muotoilu olisi sellainen, että katkoviivamerkintää tulisi aina käyttää. Pyöräilijä ei koskaan saisi ylittää tietä suojatietä pitkin, vaan ainoastaan katkoviivalla merkityistä kohdista. Lain astuessa voimaan pyöräilijöiden elämä muuttuu saman tien hankalaksi, kun monissa paikoissa pyörällä tien ylittäminen muuttuu laittomaksi, vaikkakin pitkällä aikavälillä muutos on hyvä ja selkeyttää tilannetta. Yhdyn Kaupunkifillari-blogissa lausuttuun toiveeseen siitä, että tienpitäjät tulisi velvoittaa korjaamaan nykyiset merkinnät heti.

Tiemerkinnät

Katuun maalattavaa pyörän kuvaa ehdotetaan käytettäväksi vapaammin, mm. pyörätaskuissa. Pyörätasku on risteyksissä autokaistojen eteen pyöräilijöille varattu odotustila. Taskun avulla pyöräilijät tulevat näkyvämmäksi autoilijoille, eivätkä jää piiloon esim. pimeään kulmaan. Pyörätaskut pääsevät ilmeisesti käyttöön heti, sillä Arkadiankadun uuteen suunnitelmaan ne on jo piirretty.

Lisäksi on tarkoitus muuttaa pyöräkaistan ja muiden kaistojen välinen kaistaviiva näkyvämmäksi, sekä sallia nuolimerkinnän käyttö pyöräkaistalla. Pienenä muutoksena kävelykadun merkki voitaisiin nykyisestä poiketen sijoittaa muuallekin kuin kadun alkuun oikealle puolelle. Liikennemerkkien vapaampaa sijoittelua pitäisi muutenkin sallia, koska kadun oikea reuna ei aina ole riittävän näkyvä paikka. Veikkaanpa, että alla olevan tapaisia merkkejä ei Suomessa voisi käyttää. Kuva on Tukholmasta.

Pyöräily yksisuuntaisella kadulla

Ehdotuksen mukaan pyöräily yksisuuntaisilla kaduilla vastasuuntaan voitaisiin sallia lisäkilvellä, jos kadun nopeusrajoitus on korkeintaan 30 km/h. Monessa maassa tämä onkin sallittu. Ongelmapaikoiksi muodostuvat risteykset, joissa risteävää katua käyttävät autoilijat eivät huomaa varoa yksisuuntaista tietä vastasuuntaan kulkevia pyöräilijöitä.

Jään odottamaan mielenkiinnolla miten laki lopulta muotoillaan.