Ensimmäisessä osassa otokseen suostuneet henkilöt kirjasivat matkojaan päiväkirjaan. Vastauksia saatiin 20 100 henkilöltä. Näiden perusteella näyttää siltä, että joukkoliikenteen käyttö on hieman laskenut ja autojen omistus kasvanut. Joukkoliikenteen osuus moottoriajoneuvolla tehdyistä matkoista on pääkaupunkiseudulla n. 39% ja kehyskunnissa 9 - 13%. Kaksi kolmesta tulee kantakaupunkiin joukkoliikenteellä, poikittaismatkoissa neljä viidestä kulkee autolla. Tarkempia tietoja matkustustarpeista ei tässä tilannekatsauksessa annettu. Alla suoriteosuudet eri liikennemuodoille.
Em. kyselytutkimusta on täydennetty pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien ajoneuvojen määräpaikkatutkimuksella. 9:ssä tutkimuspisteessä pääkaupunkiseudun ulkorajalla sekä 5:ssä pisteessä tärkeimmillä väylillä kerättiin tietoa autoista, minkä jälkeen kyselylomakkeilla pyydettiin tietoa kyseisten autoilijoiden matkoista. 11% näistä automatkoista suuntautui Helsingin kantakaupunkiin ja 23% esikaupunkialueille. Läpikulkuliikenne oli vähäistä. Oheisissa kuvissa on kuvattu matkat eri suunnista.
Joukkoliikenteen määräpaikkatutkimuksessa tutkittiin lähinnä seutuliikennealueen ulkopuolelta tulevien matkojen määränpäitä. Oheisissa kuvissa bussien ja junien matkustajamääriä. Lisäksi on tutkittu junien ja bussien liityntäpysäköintiä kehyskunnissa (n. 4000 matkaa / vrk) ja Uudenmaan ulkopuolelta (n. 400 matkaa / vrk). Määrät ovat erittäin pieniä verrattuna samoista suunnista saapuviin henkilöautomatkoihin.
Tästä voidaan jo todeta, että merkittävä osa matkustustarpeista kohdistuu muualle kuin Helsingin kantakaupunkiin. Joukkoliikenne on vahvasti säteittäistä. Eipä siis ihme, että henkilöauto on suosittu.
Tutkimuksen tulosten pohjalta rakennetaan liikennemalli helmikuun loppuun mennessä. Mallin avulla pyritään ennustamaan liikennettä mm. vaihtoehtoisia liikennehankkeita vertailtaessa. Sen pitäisi pystyä ennustamaan matkojen määrää ja suuntautumista sekä kulkutavan valintaa. Mallissa on joitain asioita tarkennettu verrattuna vanhaan vastaavaan malliin. Ainakin matka-aikavastus on korvattu laajemmalla matkavastuksella, jossa otetaan huomioon mm. odotusaika ja vaihtovastus.
Tarkoitus on testata uutta mallia vertaamalla sitä vanhan mallin antamiin tuloksiin. Mallin oikeellisuutta tuo vertaus ei tietenkään takaa. Jää nähtäväksi, antaako uusi malli joltain osin erilaisia ennusteita kuin vanha.
Liikennetutkimus antaa ajantasaista tietoa ja tällä kertaa tieto ilmeisesti leviää laajemmallekin kuin vain virkamiehille. Tilannekatsauksessa lupaillaan, että tietoon pääsee kuka tahansa netissä, ja sovelluksen käyttöön tullaan antamaan jopa koulutusta. Tässä siis kevään ykkösvinkki niille, jotka kehittelevät harrasteekseen ideoita joukkoliikenteen kehittämiseksi. Ehkäpä jatkossa omia ideoita voi testata liikennemallin avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti