Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma

Raide-Jokeria on suunniteltu 1990-luvulta lähtien. Jokeri-linjan liikennöinti aloitettiin bussina vuonna 2003. Linjaa on markkinoitu voimakkaasti ja mm. bussit ja pysäkit ovat eri värisiä kuin muilla seudun linjoilla. Jokeri-bussilinjasta on pyritty tekemään bussimetron tapaista runkolinjaa poikittaiseen liikenteeseen. Linjalla on pysäkkejä harvemmassa kuin muilla samoja reittejä kulkevilla bussilinjoilla. Vuoroväli on tiheä, arkisin ruuhka-aikaan noin 5 minuuttia.

Jokerin reitti kulkee puoliympyrämäistä reittiä Westendinasemalta Tapiolan, Leppävaaran, Pitäjänmäen, Haagan, Maunulan, Oulunkylän ja Viikin kautta Itäkeskukseen. Matka-aika bussilla on jotakuinkin tunti. Linjalla on käytetty kulkua nopeuttavia liikenneratkaisuja: liikennevaloetuudet, Elien Saarisen tie Huopalahden aseman ali sekä Jokerille varattu suora tieosuus ja kaksi siltaa välillä Oulunkylä - Viikki.

Kuva: Antti Havukainen. Lisenssi: CC-BY-SA 3.0.

Linjasta on saatu hyviä kokemuksia. Matkustajamäärät ovat jatkuvasti nousseet ja lopulta niin suuriksi, että liikenteen järjestäminen pelkillä busseilla on muuttunut hankalaksi. Bussit ovat täynnä, joten lähtöjä on lisätty. Bussit ketjuuntuvat, kun pysäkkiajat pitenevät ja lyhyen vuorovälin vuoksi perässä tuleva bussi saa edeltävän lähdön kiinni. Linjalla on kokeiltu pari talvea sitten myös pidempiä kaksinivelisiä busseja. Niiden kapasiteettihyöty osoittautui kuitenkin hintaan nähden pienehköksi.

Tällä hetkellä käynnissä on suunnittelu Jokerin muuttamisesta pikaraitiotieksi. Alustava yleissuunnitelma valmistui alkukesästä. (Oheiset havainnekuvat on poimittu alustavan yleissuunnitelman liitteestä.)

Raide-Jokerin linjaus


Suunnitelman perusteella raitiotien linjaus olisi joiltain osin erilainen kuin bussilinjalla ja reitille tulisi lisää eristettyjä osuuksia. Espoon puolella reitti kulkee Tapiolasta kohti Leppävaaraa asutuksen keskellä Kehä I:n sijasta. Laajalahden kohdalla rata kulkee hetken tunnelissa. Leppävaarasta reitti jatkuu rantaradan eteläpuolella Perkkaan kautta kunnes sukeltaa Pajamäen alittavaan tunneliin. Tunnelin jälkeen reitti kulkee bussi-Jokerin mukaisesti Pitäjänmäen, Haagan, Maunulan, Oulunkylän ja Viikin kautta. Suurimmaksi osaksi rata on eristetty omille kaistoilleen joko kadun reunaan tai keskelle. Espoon osuudella on jonkin verran katurataa, jossa raitiovaunu jakaa kaistan autojen kanssa.


Kuvasta näkyy, että rata mutkittelee jonkin verran. Tämä johtuu siitä, että rata on pyritty tuomaan maankäytön keskelle ilman runsasta (kallista) tunnelirakentamista, joten reitti noudattelee olemassaolevia katuja. Tämä lienee useimpien matkustajien kannalta hyvä asia, koska silloin kävelymatkat eivät kasva suuriksi, toisin kuin on tyypillistä mm. metron tapauksessa.

Reitin pituus on 25km ja ajoaika on suurinpiirtein sama kuin nykyinen eli noin tunti. Jokerin keskinopeus olisi siis 25km/h. Rata kulkee joiltain osin hitaammilla alueilla ja toisilta osin nopeammalla kuin bussi-Jokerin reitti. Pysäkkejä tulisi aluksi 32. Pysäkinväli vaihtelee paljon reittiosuudesta riippuen, mutta keskimäärin se on noin 800m. Radan huippunopeus olisi 70km/h, jota voidaan käytännössä saavuttaa luultavasti vain muutamilla osuuksilla esim. tunneleissa.

Tekniikka

Raideleveys voi olla käytännössä joko yleisesti käytetty 1435mm tai Helsingin raitioteillä käytetty 1000mm. Jälkimmäisessä tapauksessa Jokerin radalla voisi ajaa myös nykyisillä raitiovaunuilla, mikä tekisi mahdolliseksi uudet reittivaihtoehdot. Leveämmällä raideleveydellä taas puolestaan etuna on se, että (matalalattiaista) kalustoa voi olla hieman helpompi saada. Itse pitäisin yhdistämistä Helsingin olemassa olevaan verkkoon tärkeänä. Toisaalta nykyistäkin verkkoa olisi syytä korjata kovalla kädellä, joten siinä yhteydessä raideleveyden vaihtaminen laajemminkin voisi tulla kyseeseen, jos siitä on etua.


Vaunut olisivat joka tapauksessa 30 metrin pituisia ja matalalattiaisia. Myöhemmin olisi mahdollista kytkeä useampia vaunuja yhteen, joten pysäkeistä varaudutaan tekemään 70 metrisiä. Vaunut olisivat kaksisuuntaisia, joka helpottaisi peruuttamista poikkeustilanteissa ja radan rakentamista osuus kerrallaan, koska päätepysäkille ei tarvita kääntölenkkiä.

Poikkeustilanteiden kuten korjaustöiden ja onnettomuuksien varalta radalle järjestetään noin kahden kilometrin välein raiteenvaihtopaikkoja, jotta vaunut voivat ohittaa ongelmapaikat vastaantulevaa raidetta pitkin. Kaksisuuntaisissa vaunuissa on joka tapauksessa ovet molemmin puolin, joten myös näissä tilanteissa on mahdollista pysähtyä pysäkeillä.

Laskelmat

Linjalle on arvioitu 48 000 matkustajaa vuorokaudessa. Rakennuskustannuksiksi on laskettu 210 miljoonaa euroa. Tätä voi verrata esimerkiksi Länsimetroon, jonka 13 kilometriä pitkän radan kustannusarvio on käsittääkseni nykyään n. 750 miljoonaa. Kalustohankinnnan kustannus Raide-Jokerille olisi 86 miljoonaa ja uuden varikon hinta noin 33 miljoonaa.


Yleissuunnitelmassa hyöty-kustannussuhteeksi (nykyiseen bussi-Jokeriin verrattuna) on saatu 0,7. Hk-suhteen laskennassa on otettu huomioon investointikustannus, liikennöinti- ja ylläpitokustannus, onnettomuus- ja ympäristökustannus sekä matkustajan vaivan vähenemä. Raideliikenteelle on arvioitu selkeä vaivan vähenemä mutta matkustajamäärät on oletettu muuttumattomiksi.

Suunnittelun jatko

Alustava yleissuunnitelma hyväksyttiin sekä Helsingin että Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnissa alkukesästä. Molemmat lautakunnat puolsivat suunnittelun jatkamista hankesuunnitelman laatimisella. HKL:n suunnitteluyksikkö sen sijaan piti alhaista hk-suhdetta ongelmana ja toivoi yleissuunnitelman tarkentamista.

Tämä näkökantojen ero ei ole suuri yllätys eikä ensimmäinen kerta kun vastaavaa tulee esiin, sillä HKL:n näkökulmasta kannattaa toteuttaa vain sellaisia hankkeita, jotka ovat HKL:n talouden kannalta kannattavia. Kaupunkisuunnitteluviraston näkökulmasta taas Raide-Jokerin ja useimpien muidenkin joukkoliikennehankkeiden hyödyt esittäytyvät laajemmin mm. kaupunkirakenteen ja liikenteen suunnittelussa. Jokerin tavoitteena on joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen poikittaisliikenteessä. Samalla aukeaa mahdollisuuksia joukkoliikenteeseen tukeutuvaan rakentamiseen reitin ympäristössä.


Jää nähtäväksi mitä Helsingin ja Espoon kaupunginhallitukset päättävät asian jatkosta syksyn aikana. Helsingin seudun liikenteen (HSL) kantaa emme vielä tiedä, sillä HSL miettinee asiaa vasta toiminnan alettua vuoden 2010 puolella.

Yleissuunnitelmassa rakennusajaksi on suunniteltu vuosia 2013-2015. Nykyinen bussi-Jokerin sopimus on voimassa vuoteen 2013 asti, ja sitä voidaan jatkaa vuoteen 2016 asti.