Helsingin raitiovaunuhankinnan ehdokkaat selvillä

HKL tiedotti 26.6.2009, että seuraavat kaupunkiin hankittavat raitiovaunut valmistanee jokin seuraavista yrityksistä:

Bombardier Transportation Sweden AB
CAF S.A.
Skoda Transportation s.r.o.
Transtech Oy
Vossloh Kiepe GmbH

Em. yritykset on valittu tarjouspyyntövaiheeseen osallistumishakemuksien perusteella. Suomalainen Transtech on odotetusti mukana mutta yllättävästi koekäytössäkin käynyt kroatialainen Koncar on pudonnut kilpailusta. Tässä kaikki osallistumishakemuksen aluksi jättäneet yhdeksän yritystä:

Alstom Transport Oy
Bombardier Transportation Sweden AB
CAF S.A.
Koncar Elektricna vozila d.d.
ON’s Industry Germany Holding Ltd. & Co. KG
Siemens AG
Skoda Transportation s.r.o.
Transtech Oy
Vossloh Kiepe GmbH

Taannoisessa Tekniikka & Talous -lehdessä oli haastateltu Skodan edustajia, jotka olivat huolissaan siitä, tullaanko kauppa junailemaan kotimaiselle valmistajalle muiden eurooppalaisten valmistajien ohi (kilpailutussääntöjä taivuttelemalla). Sekin voi olla mahdollista.

Transtechissa on HKL:n näkökulmasta sekä hyviä että huonoja puolia. Transtechilla ei ole kokemusta kokonaisten raitiovaunujen suunnittelusta, vaikka Transtech onkin koonnut nykyisiä matalalattiavaunuja. Toisaalta Transtech ei tarjoa vakioratkaisuaan, vaan vaunu suunniteltaisiin kokonaan HKL:n ja Transtechin yhteistyönä nimenomaan tähän tarpeeseen.

Yrityksen vakavaraisuus pidemmällä aikavälillä voi myös olla epävarma. Jos vaunuissa huomattaisiin ongelmia, pystyisikö Transtech tarjoamaan samanlaista tukea niiden korjaamisessa kuin Bombardier nykyään?

Joitakin saattaa varmaankin hämmentää miksi Bombardier on valittu listalle. Nykyiset matalalattiavaunuthan ovat Bombardierin nimissä ja tunnetusti ongelmia on riittänyt. Alun perin vaunut kuitenkin hankittiin ADTranz-nimiseltä yhtiöltä, jonka Bombardier myöhemmin osti. Bombardierille jäi ADTranzin perintö ja sittemmin Bombardierille onkin kertynyt tietoa Helsingin tarpeista käytännön kautta, joten siltä pohjalta Bombardierilla voisi nyt olla parempaa tarjottavaa.

HKL:n tiedotteessa on mielestäni eräs outo toteamus. Tiedotteessa kerrotaan, että aluksi hankittavat 40 vaunua tulisivat korvaamaan 70-luvulla hankittuja ensimmäisiä nivelvaunuja. Samaan aikaan kyseisen sarjan vaunuja korjautetaan, enkä pitäisi mitenkään mahdottomana, että niihin lisättäisiin myöhemmin matalalattiainen keskiosa, kuten uudempiin 80-luvun vaunuihin. Luulisin, että uusilla vaunuilla joudutaan ensimmäiseksi korvaamaan hajoilevia matalalattiavaunuja ja lisäksi uutta kalustoa tarvitaan uusien linjojen hoitamiseen esim. Kruunuvuorenrannan suuntaan. Jokeristakin on tiedotteessa puhe, mutta sen kalustosta tai toteutumisesta ei ole vielä mitään tietoa.

40 vaunun kokonaishinnaksi arvioidaan 110 miljoonaa. Valmistajan valinta pitäisi tapahtua vielä tämän vuoden aikana ja ensimmäiset vaunut olisivat koeajossa vuodenvaihteessa 2011-2012.

Lisäys 1.7.2009
Tässä linkkejä valmistajien raitiovaunusivuihin:
Bombardier
CAF S.A.
Skoda Transportation s.r.o.
Transtech Oy
Vossloh Kiepe GmbH
Transtechin sivua lukiessa voisi luulla, että vaunuja on jo käytössä jossain, vaikka malli on vasta suunnitteluasteella.

Taksa- ja lippujärjestelmä uusiksi

YTV on julkaissut hieman tietoa uudesta taksa- ja lippujärjestelmästä. Järjestelmä otettaisiin käyttöön vaiheittain vuoteen 2014 mennessä. Ehdotus on tällä viikolla YTV:n käsittelyssä.

Julkaistusta materiaalista käy ilmi, että:
1. Kerta- ja kausilipuissa käytettäisiin vyöhykkeitä
2. Arvoliput perustuisivat matkan pituuteen


Vyöhykkeet

Vyöhykkeet jaettaisiin kehämäisesti Helsingin ympärille. Helsinki on vyöhyke I, Espoo ja Vantaa vyöhyke II, Kirkkonummelta Sipooseen vyöhyke III jne. Kausi- ja kertalipun voisi ostaa joko yhteen kuntaan tai kahdesta viiteen vierekkäiseen kehään.

Kuntarajoihin ei siis oikeastaan uskallettu puuttua. Kausilipulla matka Helsingin keskustasta Tapiolaan on edelleen lähes kaksi kertaa kalliimpi verrattuna pidempään matkaan Vuosaareen.

Vyöhykejako on sinänsä selkeä periaate. Sen voi katsoa pysäkillä olevasta kartasta helposti. Ihmettelen kuitenkin miksi jako on muodostettu kehämäiseksi. Miksi pitkä matka Siuntiosta Sipooseen kehämäisellä linjalla on kahden vyöhykkeen matka, mutta lyhyempi matka Siuntiosta Espooseen on kolmen vyöhykkeen matka?

Miksi ei vyöhykkeitä määritellä kuntarajoista välittämättä paloina, joiden rajat valittaisiin yhdyskuntarakenteen perusteella järkevästi? Kehämäinen rakenne tuo muistumia siitä, että liikenne käsitetään säteittäisenä Helsingin ja ympäröivien kuntien välillä. Poikittaista liikkujaa uusi malli toki ilahduttaa, koska kehällä kulkeminen tulee paljon halvemmaksi kuin säteittäinen.

Matkan pituuden laskenta

Arvolipun hinta laskettaisiin siten, että matkustaja leimaa matkakortin joka kerta astuessaan vaunuun ja vaunusta poistuessaan. Samaa hinnoittelua sovellettaisiin, kun kausilippulainen poistuu lipun voimassaolovyöhykkeiltä.

Kuva: Aseman portilla on leimauslaitteet kahteen suuntaan. Kuvaaja: Kzaral.

Sisäänleimauksessa kortilta varataan tietty summa, josta osa palautetaan ulosleimauksen yhteydessä, mikäli matkan hinta on pienempi. Jos matka oli pidempi, peritään kortilta ulosleimauksen yhteydessä lisähintaa. Katevarauksen suuruus riippuisi välineestä johon noustaan. Raitiovaunuilla varaus olisi pienempi kuin vaikkapa junilla, koska kuljettava matka on yleensä pidempi.

Matkan hinta perustuisi matkan pituuteen linnuntietä mitattuna. Kiertelystä yhdellä kulkuvälineellä ei siis tarvitse maksaa, mutta koko vaihdollisen reitin kiertelystä kylläkin. Tarkoitus on tosin myös hyvittää matkan aikana tehtävistä vaihdoista. Hyvitykseksi vaihtoa seuraavan muutaman kilometrin matkaa ei veloitettaisi.

Tässä olisi se mielenkiintoinen piirre, että järjestelmä sakottaa vaihdollisten matkaketjujen tarjoajaa. Ehkäpä pitkällä aikavälillä tämä motivoi suunnittelemaan vaihdotonta liikennettä. Toisaalta jos vaihtohyvitysten maksut nousevat liian korkeiksi, päätetään hyvitys todennäköisesti poistaa.

En ole varma miten vaihto tunnistetaan mutta ehkäpä vaihtona pidetään tilannetta, jossa matkustaja leimaa sisään lyhyehkön hetken kuluttua edellisestä ulosleimauksesta. Tämän hauska ominaisuus olisi se, että jos mikä tahansa vaihto voisi oikeuttaa hyvitykseen, voisi viitseliäs säästää matkan hinnassa vaihtamalla esim. bussia tai ratikkaa tarpeettomasti. Lisäksi lyhyestä edestakaisesta matkasta voisi tulla yksi vaihdollinen matka.

Ongelmia

Pakollinen sisään- ja ulosleimaus tulee käytännössä pidentämään pysäkkiaikoja. Sitä lienee vaikea välttää. Samassa ehdotuksessa on tosin lausuttu julki harras toivomus siitä, että kuljettajarahastuksesta voitaisiin luopua. Se nopeuttaisi ja yhdenmukaistaisi pysäkkiaikoja. Kuljettajarahastuksesta luopumista esim. raitiovaunuissa hidastaa nyt se, että uudesta taksajärjestelmästä ei ole varmuutta ja vanhoja lippuautomaatteja ei haluta enää hankkia.

Kuva: Leimauslaite.

Monimutkaiset hinnoitteluperiaatteet johtavat siihen, että matkan hinnan arvioinnista tulee mahdotonta. Siksi YTV ehdottaa palvelua, jolla hinnan voisi laskea.

Toisaalta voi miettiä sitä, että arvolipun käyttäjiä on nykyään vain pieni osuus kulkijoista. Suurin osa käyttää kausilippuja, koska ne ovat edullisimpia kanta-asiakkaille.

Onko siis kannattavaa rakentaa monimutkaista matkan pituuden laskevaa järjestelmää melko pienelle käyttäjäryhmälle? Ovatko matkojen pituudet linnuntietä yleensäkään määräävä tekijä joukkoliikenteen kustannuksissa?

Maailmalla, esimerkiksi Japanissa, on toki käytössä järjestelmiä, joissa hinta lasketaan matkan pituuden perusteella. Tässä on siitä huolimatta uuden teknologian normaalit riskit: ratkaisu voi epäonnistua tai järjestelmän hinta voi nousta hyötyihin nähden kohtuuttomaksi.

YTV:llä on samassa yhteydessä tarkoitus uusia koko joukkoliikenteen informaatiojärjestelmä, joten kyseessä on melkoinen mammuttiprojekti. Siksi epäonnistumisen riskiä ei pidä aliarvioida. Suuret tietojärjestelmäprojektit epäonnistuvat tai ylittävät aikataulunsa ja budjettinsa harmittavan usein.

Mielestäni sekä matkustajille että lippujärjestelmän ylläpidon kannalta selkeämpi vaihtoehto olisi jakaa seutu nykyistä pienempiin vyöhykkeisiin ja hinnoitella sekä kausi-, kerta- että arvoliput vyöhykkeisiin perustuen.

Lisää tietoa taksa- ja lippujärjestelmän uudistuksesta saadaan varmaankin YTV:ltä lähiaikoina.