Laaja liikennetutkimus - tilannekatsaus

HSL:n laajan liikennetutkimuksen tuloksia ropisee ulos kevättalven aikana. Tutkimusta on tehty vuodesta 2007 lähtien. HSL:n hallituksen kokouksen 26.1.2010 pöytäkirjasta löytyy tilannekatsaus joulukuulta (PDF). Tässäpä nopea yhteenveto. Kuvat tilannekatsauksesta.

Ensimmäisessä osassa otokseen suostuneet henkilöt kirjasivat matkojaan päiväkirjaan. Vastauksia saatiin 20 100 henkilöltä. Näiden perusteella näyttää siltä, että joukkoliikenteen käyttö on hieman laskenut ja autojen omistus kasvanut. Joukkoliikenteen osuus moottoriajoneuvolla tehdyistä matkoista on pääkaupunkiseudulla n. 39% ja kehyskunnissa 9 - 13%. Kaksi kolmesta tulee kantakaupunkiin joukkoliikenteellä, poikittaismatkoissa neljä viidestä kulkee autolla. Tarkempia tietoja matkustustarpeista ei tässä tilannekatsauksessa annettu. Alla suoriteosuudet eri liikennemuodoille.

Em. kyselytutkimusta on täydennetty pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien ajoneuvojen määräpaikkatutkimuksella. 9:ssä tutkimuspisteessä pääkaupunkiseudun ulkorajalla sekä 5:ssä pisteessä tärkeimmillä väylillä kerättiin tietoa autoista, minkä jälkeen kyselylomakkeilla pyydettiin tietoa kyseisten autoilijoiden matkoista. 11% näistä automatkoista suuntautui Helsingin kantakaupunkiin ja 23% esikaupunkialueille. Läpikulkuliikenne oli vähäistä. Oheisissa kuvissa on kuvattu matkat eri suunnista.

 

  

 

Joukkoliikenteen määräpaikkatutkimuksessa tutkittiin lähinnä seutuliikennealueen ulkopuolelta tulevien matkojen määränpäitä. Oheisissa kuvissa bussien ja junien matkustajamääriä. Lisäksi on tutkittu junien ja bussien liityntäpysäköintiä kehyskunnissa (n. 4000 matkaa / vrk) ja Uudenmaan ulkopuolelta (n. 400 matkaa / vrk). Määrät ovat erittäin pieniä verrattuna samoista suunnista saapuviin henkilöautomatkoihin.

 

 

Tästä voidaan jo todeta, että merkittävä osa matkustustarpeista kohdistuu muualle kuin Helsingin kantakaupunkiin. Joukkoliikenne on vahvasti säteittäistä. Eipä siis ihme, että henkilöauto on suosittu.

Tutkimuksen tulosten pohjalta rakennetaan liikennemalli helmikuun loppuun mennessä. Mallin avulla pyritään ennustamaan liikennettä mm. vaihtoehtoisia liikennehankkeita vertailtaessa. Sen pitäisi pystyä ennustamaan matkojen määrää ja suuntautumista sekä kulkutavan valintaa. Mallissa on joitain asioita tarkennettu verrattuna vanhaan vastaavaan malliin. Ainakin matka-aikavastus on korvattu laajemmalla matkavastuksella, jossa otetaan huomioon mm. odotusaika ja vaihtovastus.

Tarkoitus on testata uutta mallia vertaamalla sitä vanhan mallin antamiin tuloksiin. Mallin oikeellisuutta tuo vertaus ei tietenkään takaa. Jää nähtäväksi, antaako uusi malli joltain osin erilaisia ennusteita kuin vanha.

Liikennetutkimus antaa ajantasaista tietoa ja tällä kertaa tieto ilmeisesti leviää laajemmallekin kuin vain virkamiehille. Tilannekatsauksessa lupaillaan, että tietoon pääsee kuka tahansa netissä, ja sovelluksen käyttöön tullaan antamaan jopa koulutusta. Tässä siis kevään ykkösvinkki niille, jotka kehittelevät harrasteekseen ideoita joukkoliikenteen kehittämiseksi. Ehkäpä jatkossa omia ideoita voi testata liikennemallin avulla.

Helsinki = BEST?

HKL on jälleen jokavuotiseen tapaan tuonut esiin kuinka Helsinki on saanut hyvät tulokset BEST-tutkimuksessa. BEST on kymmenen Euroopan kaupungin yhteinen hanke tutkia ja parantaa joukkoliikennettä. Mukana ovat tällä hetkellä Barcelona, Berliini, Kööpenhamina, Geneva, Helsinki, Manchester, Oslo, Praha, Tukholma ja Wien. Yksi osa BEST-hankkeen toimintaa on joka maaliskuussa tehtävä kyselytutkimus, jossa noin tuhatta ihmistä haastatellaan heidän mielipiteistään kaupunkinsa joukkoliikennettä kohtaan.

Minusta on ikävää, että tutkimuksen uutisoinnissa on toistuvasti tehty se virhe, että väitetään Helsingissä olevan yksi euroopan parhaimpia joukkoliikennejärjestelmiä siksi, koska keskimäärin kaupunkilaiset vastaavat kyselyyn olevansa tyytyväisiä. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää asiakastyytyväisyyden arviointiin ja kaupunkikohtaisesti voidaan seurata tyytyväisyyden muutoksia, mutta luotettavaa vertailua eri kaupunkien välillä ei voi tältä pohjalta tehdä. Olisi kylläkin hyvin mielenkiintoista tietää mitkä käytännön asiat vaikuttavat siihen, että esimerkiksi Oslon tai Kööpenhaminan tulokset poikkeavat melko lailla Helsingin vastauksista.

En väitä, että kyselyn tulokset olisivat vääriä, tai että Helsinki olisi tuloksia huonompi joukkoliikennekaupunki, mutta en pidä siitä, että BEST-kyselyllä pyritään tukemaan sellaista mielipidettä tai mielikuvaa, mitä sillä ei voida perustella.

Raitiovaunu Oslosta. Kuva: Kjetil Ree. Lisenssi: CC-BY-SA 3.0

Jotta tulokset olisivat verrannollisia kaupunkien välillä, tulisi vastaajilla olla riittävästi kokemuksia myös kaikista muista tutkimuksen kaupungeista. Silloin voitaisiin olettaa, että he arvioivat oman kaupunkinsa joukkoliikennettä suhteessa muihin kaupunkeihin. Mutta kyselyllähän ei pyritäkään selvittämään miten hyvää joukkoliikenne eri kaupungeissa on objektiivisesti, vaan sitä mikä on kaupungin asukkaiden subjektiivinen käsitys joukkoliikennepalveluista ja miten he suhtautuvat joukkoliikenteeseen. Ihmisten mielipiteisiin ja tapaan vastata vaikuttavat monet asiat, kuten vaikkapa tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja uutisointi vastaavien tyytyväisyyskyselyiden aikaisemmista tuloksista. Helsingin seudulla on minun kokemukseni mukaan pidetty ahkerasti yllä mielikuvaa siitä, että joukkoliikenne olisi täällä erityisen hyvin hoidettu.

Jos haluttaisiin tutkia asiaa objektiivisesti, voitaisiin useita kyselyssä kysyttyjä asioita tutkia aivan muulla tavalla kuin kyselyllä. Kyselyssä esimerkiksi kysytään onko joukkoliikenteen lähin pysäkki lähellä kotia, onko joukkoliikenne yleensä aikataulussa, ovatko odotusajat lyhyitä, onko joukkoliikenteen suosio kasvussa ja onko joukkoliikenne hyväksi ympäristölle tai yhteiskunnalle. Osaa näitä asioista voidaan mitata luotettavammin muilla tavoilla, ja osa kysymyksistä on puhtaasti asenneilmapiirin tutkimusta. Kokosin kaikki kyselyn kysymykset tämän jutun loppuun.

Voidaan sanoa, että kaupungille tärkeintä on tuottaa sellaista palvelua, johon asukkaat ovat tyytyväisiä, joten miksi ei voitaisi kehittää joukkoliikennettä nimenomaan tämänlaisten kyselytutkimusten tulosten perusteella? Siksi ei, että suurin osa ihmisistä ei ole perehtynyt omaa kaupunkiaan laajemmin joukkoliikenteen vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, ratkaisuiden miellyttävyyteen, käytännöllisyyteen tai edullisuuteen käytännössä tai teoriatasolla. Matkoilla tutustuminen joukkoliikenteeseen on pinnallista ja omassa kaupungissa ei ole kaikkia vaihtoehtoja havainnoitavissa. Vastaajilla ei siis ole tarpeeksi tietoa paremmista tai huonommista vaihtoehdoista, jotta mielipiteet heijastaisivat joukkoliikenteen hyvyyttä verrattuna optimiin. Tämä on täysin luonnollista, sillä myös joukkoliikenteessä asiantuntijuus vaatii työtä ja opiskelua, eikä tarkoitus ole aliarvioida ketään.

Tämänlaisten kyselyiden ei siis kannata antaa ohjata sitä miten joukkoliikennettä jatkossa kehitetään. Jos tavoitteena ovat objektiivisesti paremmat ratkaisut, pitää hyödyntää asiantuntemusta, kokemuksia muualta, sekä sellaisia tilastoja, jotka on saatu seuraamalla erilaisten toteutettujen muutosten vaikutuksia tyytyväisyyteen ja joukkoliikenteen käyttöön.


Kyselyn kaikki kysymykset:

Citizen's satisfaction
How satisfied are you with public transport in general?

Traffic supply
Public transport is good for work / school trips?
Public transport is good for trips e.g. shopping, leisure etc
Public transport is good for trips in the city centre?
Public transport is good for trips outside the city centre?
Nearest stop is close to where I live?
Travel time on public transport is reasonable?
Waiting time is short at transfers?
I am satisfied with the numbers of departures?

Reliability
Public transport mostly runs on schedule?

Information
It is easy to get the information needed when planning a trip?
The information is good when traffic problems occur?
The information is good is stops and terminals?

Staff behaviour
The staff answers my questions correctly?
The staff behaves nicely and correctly?

Personal security and safety
I feel secure at stations and bus stops?
I feel secure on board busses and trains?
I am not afraid of traffic incidents when using public transport?

Comfort
Travelling with public transport is comfortable?
Transfers are easy?
The busses and trains are modern?
The busses and trains are clean?
I normally get a seat when I travel with public transport?

Social image
More people will travel with public transport in the future?
Public transport is good for the environment?
Public transport is beneficial for the society?

Value for money
Public transport gives value for money?
Public transport fees are reasonable?

Loyalty
I gladly recommend travelling with public transport to others?

HS: "Enemmistö pääkaupunkiseudun työpaikoista lähellä juna- ja metroasemia"

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että enemmistö pääkaupunkiseudun työpaikoista on lähellä juna- tai metroasemia. Tämä tieto perustuu YTV:n laatimaan, pari päivää sitten julkaistuun pääkaupunkiseudun yritysraporttiin, jossa on tutkittu yritysten toimialajakaumaa, kokoa, liikevaihtoa, erikoistumista, muutosta ja sijoittumista.

Tässä sijoittumistietoja lyhyesti referoituna. Tutkimuksen mukaan 40% seudun yritystoiminnasta (henkilöstöllä mitattuna) sijaitsi vuonna 2006 siten, että lähimmälle juna- tai metroasemalle on korkeintaan 600m matka ja 60% siten, että matkaa on korkeintaan 1km. Länsimetron ja Kehäradan jälkeen vastaavat prosentit ovat 50% ja 71%.

Kartasta näkee, että suurimmat keskittymät ovat sekä tärkeimpien juna- että tieyhteyksien varrella. Tämän perusteella voisi siis sanoa, että iso osa yrityksistä on löytänyt paikkansa liikenteen solmukohdista. Toisaalta tutkimuksessa mainitaan, että asuminen on hajautuneempaa, koska korkeintaan kilometrin etäisyydellä asemista asuu alle 45% asukkaista.

Harmi kyllä tutkimuksesta ei käy ilmi sijoittumisen muutos suhteessa joukkoliikenteeseen. Yritysten muuttoja kaupunkien sisällä ja niiden välillä on kyllä ilmoitettu vuosille 2005 ja 2006, mutta tästä ei vielä saa kuvaa siitä onko muuttoliike keskittyvään vai hajautuvaan suuntaan.

Hesari on kyllä mielestäni vetänyt mutkat suoriksi väittämällä, että "sadattuhannet pääkaupunkiseutulaiset voivat kulkea työmatkansa metrolla tai lähijunalla melko vaivattomasti". Tähän antaa toivottavasti vastauksen YTV:llä valmisteilla oleva liikennetutkimus, jossa tutkitaan juuri tuota asiaa: mistä ja mihin seudun työssäkäyntialueen matkat kohdistuvat.

Kilometri linnuntietä on melko pitkä matka asemalle. Sen voi hyväkuntoinen kävellä 10 minuutissa, mutta vain jos matka on suora, tasainen ja viivytyksiä (esim. liikennevaloja) ei ole. Vaivatonta se ei ole varsinkaan jos mukana on kantamuksia. Sitten kun muistetaan, että matkan toisessa päässä eli kotona etäisyys asemalta on vielä pidempi, ja matkaan yleensä liittyy vähintään yksi joukkoliikennevälineen vaihto odotteluineen, alkaa matka muuttua yhä vaivalloisemmaksi.

Keskustaan suuntautuvassa työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen osuus on korkea, koska kaikkialta pääsee keskustaan suhteellisen helposti. Poikittaisliikenne on kasvanut reippaasti, mutta joukkoliikenteen osuus poikittaisesta liikenteestä on vähäinen (luokkaa 10-15%). Siihen lienee syynsä - olemassa oleva vähäinen poikittaisliikennetarjonta ei palvele todellisia tarpeita. Minua kiinnostaisi nähdä miten työpaikkojen ja asemien sijoittumiseen liittyvät prosentit muuttuvat, jos niistä rajataan keskustan osuus pois.

On hyvä, että työpaikat ovat paikoilla, joihin pääsee joukkoliikenteellä. Minua kuitenkin epäilyttää, viitsivätkö ihmiset muiden kiireidensä keskellä käyttää joukkoliikennettä, vaikka se näyttäisikin houkuttelevalta karttaa katsomalla. Mutta tässä tutkimuksessa ei tutkittukaan henkilöiden todellisia matkoja tai käyttäytymistä. Niistä sitten opitaan lisää tuossa mainitsemassani varsinaisessa liikennetutkimuksessa.