Kaupunkipyörä 2.0

Kuva: Pline. Lisenssi: Creative Commons Attribution Share Alike 3.0 Unported

Helsinkiin on parin vuoden ajan suunniteltu uutta kaupunkipyöräkonseptia, jossa pyörät olisivat parempia, niitä olisi enemmän ja telineitä olisi laajemmalla alueella. Pyörien kunnosta ja saatavuudesta kaikissa telineissä pidettäisiin paremmin huolta. Tällaisia systeemejä on otettu käyttöön ympäri Eurooppaa, esim. Pariisissa, Barcelonassa ja lähimpänä Tukholmassa.

Nykyiset kaupunkipyörät ovat olleet käytössä vuodesta 2000. Pyörät ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Telineitä on ollut päälle parikymmentä kantakaupungin alueella ja pyöriä vuodesta riippuen 150-400 kpl. Pyörän on voinut ottaa käyttöön omatoimisesti telineestä kahden euron panttia vastaan ja palauttaa mihin tahansa muuhun telineeseen, jossa on tilaa.

Pyörät ovat vihreitä ja yksinkertaisia. Niissä ei ole vaihteita ja ajaminen on melko raskasta. Ilmeisesti pyöristä on tarkoituksella tehty sellaisia, että niitä ei tee mieli ottaa pysyvästi itselleen. Merenpohjaan niitä on sen sijaan varmasti päätynyt koko joukko, sillä osa pyöristä on joka vuosi kadonnut.

Koska pyörien laatu on heikko eikä pyörän saantiin tai kuntoon voi luottaa, ja koska käyttöalue on hyvin rajattu (esim. Hakaniemeä pidemmälle Kallioon ei ole asiaa), eivät pyörät ole nousseet kovin suosituksi kulkupeliksi. Niitä käyttävät kaiketi lähinnä turistit ja nuoret satunnaisesti.


Helsingin uuteen järjestelmään on kaavailtu useita parannuksia, joissa on järkevästi otettu huomioon muiden maiden kokemuksia. Pyöriä olisi tarkoitus olla noin tuhat ja telineitä 95 kpl laajennetulla alueella (ks. kartta). Liikkelle lähdetään suurella määrällä, jotta palvelu on heti riittävän laajaa. Pienellä pilottihankkeella käyttäjämäärä jäisi myös vähäiseksi ja hyödyt katoaisivat kustannusten alle. Alue on vieläkin melko suppea, vaikka selvityksessä puhutaan myös optiosta metro- ja juna-asemien lähelle.

Teknisesti telineet ja pyörät olisivat "älykkäämpiä" kuin nykyään. Pyörät on lukittu telineeseen ja matkakorttia näyttämällä teline avaa lukon. Teline myöskin tunnistaa pyörässä olevia vikoja pyörän oman diagnostiikan avulla. Teline on ajoittain yhteydessä keskitettyyn tietojärjestelmään, jossa ovat käyttäjien tunnistustiedot ja mahdolliset käyttökiellot. Ei siis aivan yksinkertaista tekniikkaa. Järjestelmä tuskin toimii heti alusta täysin ilman virheitä, mutta ilmeisesti vastaavia on käytössä muualla.

Pyörät itsessään olisivat laadultaan nykyistä parempia, kolmivaihteisia, jalka- ja käsijarrullisia, luultavasti 26-tuuman ilmarenkailla varustettuja kaupunkiajoon sopivia peruspyöriä. Kompromisseja joudutaan varmasti tekemään, jotta pyörä sopii eri kokoisille käyttäjille, vaikka satulan korkeutta voikin itse säätää. Kypärä ei kuulu pyörän varusteisiin, vaan sen voisi lainata tietyistä kaupungin palvelupisteistä kuten nykyäänkin. Käytännössä kypärää ei siis käytetä.

Pyörät olisivat käytössä huhtikuusta lokakuuhun päivittäin kello 6 - 21. Laina-aika on korkeintaan kolme tuntia, jonka ylityksestä tulee portaittain koveneva sakkomaksu ja käyttökielto. Koska käyttäjä on tunnistettu matkakortilla, voidaan sakkomaksu ja käyttökielto osoittaa matkakortin haltijalle. Suunnitelman mukaan pyörät olisivat maksuton kanta-asiakasetu niille, joilla on matkakortti. Kortin haltijan täytyy kuitenkin erikseen käydä hyväksyttämässä kortti pyörän lainauskortiksi. Myös turistit voivat hankkia haltijakohtaisen matkakortin pyörien käyttöä varten. Olennaista on, että henkilö on tunnistettu ja rekisteröity.

Rekisteröinnin toivotaan vähentävän pyöriin kohdistuvaa ilkivaltaa mutta toisaalta mikään ei estä telineessä seisovan pyörän tuhoamista ja telineenkin voi samalla rikkoa. Tätä on tapahtunut ainakin wikipedian mukaan esim. Tukholmassa, joten siihen on syytä varautua. Löydetty tai varastettu matkakortti antaisi myös mahdollisuuden näpistää pyöriä toisen nimissä niin pitkään, kunnes matkakortti ilmoitetaan kadonneeksi. Tämä on ehkä varsin pieni riski.

Järjestelmän kustannusarvio on epätarkka, mutta alkuinvestoinniksi on arvioitu noin 2,5-4,5 miljoonaa sekä vuosittaisiksi ylläpitokuluiksi 0,5-0,8 miljoonaa euroa. Tästä kuulemma iso osa voidaan kattaa mainostuloilla. Kaupungille lankeavat kustannukset olisivat 300 000 euroa vuodessa.

Kuva: Marcbel. Lisenssi: Creative Commons Attribution 2.5

Mielestäni suunnitelma on mielenkiintoinen ja luulen, että voisin itsekin käyttää tuollaista pyörää ainakin satunnaisesti. Kuljen muutenkin yleensä omalla fillarillani, joten siksi kaupunkipyörien käyttö voi jäädä vähäiseksi. Minkähänlaisia matkustustarpeita näillä tullaan ratkaisemaan? Työmatkan osana pyörä voi toimia, jos telineet sattuvat sopivasti työpaikan ja kodin tai joukkoliikenteen lähelle. Lyhyet asiointimatkat ovat mahdollisia, mutta pyörää ei ole tarkoitus jättää odottamaan muualle kuin telineeseen, eikä niissä tule olemaan varusteena lukkoa.

Harmi kyllä tästä järjestelmästä ei ole ihan helposti hyötyä metron tai junien liityntäliikenteen alueella. Pyörätelineen sijoittaminen esim. pelkästään Herttoniemen metroasemalle ei ole järkevää, koska suurin osa alueen matkoista on kuitenkin matkoja asemalta kotiin tai työpaikalle ja toisin päin. Telineitä pitäisi silloin sijoittaa tasaisesti ympäri Herttoniemen liityntäaluetta, niin että matkan lähtöpaikasta/kohteesta ei olisi yli 300m matkaa telineelle. Keskustassa, johon järjestelmää nyt ollaan tekemässä, on jo kattava joukkoliikenne.

Mutta ehkä tämä voisi olla alkua pyörien lainaus-, vuokraus- tai liisaustoiminnan laajenemiselle. Pyörän voi nykyäänkin vuokrata, mutta toiminta on vielä pienimuotoista. Monilla on hankittuna kallis polkupyörä, jota käytetään vain pari kertaa vuodessa. Pyörän säilytys vaatii (olkoonkin pienen) paikkansa esim. kerrostalon pyöräkellarissa, joissa on aina liian vähän tilaa ja varkauden riski. Miksei voisi vuokrata kuhunkin tarpeeseen sopivan ja huolletun polkupyörän käyttöönsä kuten auton autopoolista?