HKL on jälleen jokavuotiseen tapaan tuonut esiin kuinka Helsinki on saanut hyvät tulokset BEST-tutkimuksessa. BEST on kymmenen Euroopan kaupungin yhteinen hanke tutkia ja parantaa joukkoliikennettä. Mukana ovat tällä hetkellä Barcelona, Berliini, Kööpenhamina, Geneva, Helsinki, Manchester, Oslo, Praha, Tukholma ja Wien. Yksi osa BEST-hankkeen toimintaa on joka maaliskuussa tehtävä kyselytutkimus, jossa noin tuhatta ihmistä haastatellaan heidän mielipiteistään kaupunkinsa joukkoliikennettä kohtaan.
Minusta on ikävää, että tutkimuksen uutisoinnissa on toistuvasti tehty se virhe, että väitetään Helsingissä olevan yksi euroopan parhaimpia joukkoliikennejärjestelmiä siksi, koska keskimäärin kaupunkilaiset vastaavat kyselyyn olevansa tyytyväisiä. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää asiakastyytyväisyyden arviointiin ja kaupunkikohtaisesti voidaan seurata tyytyväisyyden muutoksia, mutta luotettavaa vertailua eri kaupunkien välillä ei voi tältä pohjalta tehdä. Olisi kylläkin hyvin mielenkiintoista tietää mitkä käytännön asiat vaikuttavat siihen, että esimerkiksi Oslon tai Kööpenhaminan tulokset poikkeavat melko lailla Helsingin vastauksista.
En väitä, että kyselyn tulokset olisivat vääriä, tai että Helsinki olisi tuloksia huonompi joukkoliikennekaupunki, mutta en pidä siitä, että BEST-kyselyllä pyritään tukemaan sellaista mielipidettä tai mielikuvaa, mitä sillä ei voida perustella.
Jotta tulokset olisivat verrannollisia kaupunkien välillä, tulisi vastaajilla olla riittävästi kokemuksia myös kaikista muista tutkimuksen kaupungeista. Silloin voitaisiin olettaa, että he arvioivat oman kaupunkinsa joukkoliikennettä suhteessa muihin kaupunkeihin. Mutta kyselyllähän ei pyritäkään selvittämään miten hyvää joukkoliikenne eri kaupungeissa on objektiivisesti, vaan sitä mikä on kaupungin asukkaiden subjektiivinen käsitys joukkoliikennepalveluista ja miten he suhtautuvat joukkoliikenteeseen. Ihmisten mielipiteisiin ja tapaan vastata vaikuttavat monet asiat, kuten vaikkapa tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja uutisointi vastaavien tyytyväisyyskyselyiden aikaisemmista tuloksista. Helsingin seudulla on minun kokemukseni mukaan pidetty ahkerasti yllä mielikuvaa siitä, että joukkoliikenne olisi täällä erityisen hyvin hoidettu.
Jos haluttaisiin tutkia asiaa objektiivisesti, voitaisiin useita kyselyssä kysyttyjä asioita tutkia aivan muulla tavalla kuin kyselyllä. Kyselyssä esimerkiksi kysytään onko joukkoliikenteen lähin pysäkki lähellä kotia, onko joukkoliikenne yleensä aikataulussa, ovatko odotusajat lyhyitä, onko joukkoliikenteen suosio kasvussa ja onko joukkoliikenne hyväksi ympäristölle tai yhteiskunnalle. Osaa näitä asioista voidaan mitata luotettavammin muilla tavoilla, ja osa kysymyksistä on puhtaasti asenneilmapiirin tutkimusta. Kokosin kaikki kyselyn kysymykset tämän jutun loppuun.
Voidaan sanoa, että kaupungille tärkeintä on tuottaa sellaista palvelua, johon asukkaat ovat tyytyväisiä, joten miksi ei voitaisi kehittää joukkoliikennettä nimenomaan tämänlaisten kyselytutkimusten tulosten perusteella? Siksi ei, että suurin osa ihmisistä ei ole perehtynyt omaa kaupunkiaan laajemmin joukkoliikenteen vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, ratkaisuiden miellyttävyyteen, käytännöllisyyteen tai edullisuuteen käytännössä tai teoriatasolla. Matkoilla tutustuminen joukkoliikenteeseen on pinnallista ja omassa kaupungissa ei ole kaikkia vaihtoehtoja havainnoitavissa. Vastaajilla ei siis ole tarpeeksi tietoa paremmista tai huonommista vaihtoehdoista, jotta mielipiteet heijastaisivat joukkoliikenteen hyvyyttä verrattuna optimiin. Tämä on täysin luonnollista, sillä myös joukkoliikenteessä asiantuntijuus vaatii työtä ja opiskelua, eikä tarkoitus ole aliarvioida ketään.
Tämänlaisten kyselyiden ei siis kannata antaa ohjata sitä miten joukkoliikennettä jatkossa kehitetään. Jos tavoitteena ovat objektiivisesti paremmat ratkaisut, pitää hyödyntää asiantuntemusta, kokemuksia muualta, sekä sellaisia tilastoja, jotka on saatu seuraamalla erilaisten toteutettujen muutosten vaikutuksia tyytyväisyyteen ja joukkoliikenteen käyttöön.
Kyselyn kaikki kysymykset:
Citizen's satisfaction
How satisfied are you with public transport in general?
Traffic supply
Public transport is good for work / school trips?
Public transport is good for trips e.g. shopping, leisure etc
Public transport is good for trips in the city centre?
Public transport is good for trips outside the city centre?
Nearest stop is close to where I live?
Travel time on public transport is reasonable?
Waiting time is short at transfers?
I am satisfied with the numbers of departures?
Reliability
Public transport mostly runs on schedule?
Information
It is easy to get the information needed when planning a trip?
The information is good when traffic problems occur?
The information is good is stops and terminals?
Staff behaviour
The staff answers my questions correctly?
The staff behaves nicely and correctly?
Personal security and safety
I feel secure at stations and bus stops?
I feel secure on board busses and trains?
I am not afraid of traffic incidents when using public transport?
Comfort
Travelling with public transport is comfortable?
Transfers are easy?
The busses and trains are modern?
The busses and trains are clean?
I normally get a seat when I travel with public transport?
Social image
More people will travel with public transport in the future?
Public transport is good for the environment?
Public transport is beneficial for the society?
Value for money
Public transport gives value for money?
Public transport fees are reasonable?
Loyalty
I gladly recommend travelling with public transport to others?
"Jotta tulokset olisivat verrannollisia kaupunkien välillä, tulisi vastaajilla olla riittävästi kokemuksia myös kaikista muista tutkimuksen kaupungeista."
VastaaPoistaMiksi? Eiväthän kaupungit ja kulttuurit muutenkaan ole keskenään identtisiä tai yhdenmukaisia. On luonnollista että arvioidaan oman kotikaupungin joukkoliikennettä, joka on suunniteltu tyydyttämään nimenomaan omien asukkaidensa tarpeita. Yhdyskuntarakenne, maantieteelliset olosuhteet ja vaikkapa sosioekonomiset tekijät vaihtelevat. Ei eri kaupunkien asukkaita ja liikennettä voi mitenkään survoa samaan muottiin. BEST-tutkimus on toteutettu juurikin oikeilla periaatteilla.
On sinällään totta, että tällaisen tutkimuksen tuloksia ei voi käyttää todistamaan mitä tahansa. Mutta ei tämä tutkimusta silti tee epäonnistuneeksi.
En väittänyt tutkimusta epäonnistuneeksi. Kyseessä on mielipidetutkimus ja kirjoittamani kritiikki kohdistui siihen tapaan miten BESTin tuloksia tuodaan esiin tai käytetään väärin. Kirjoitin miksi tulokset eivät kelpaa todisteeksi sille, että kaupungin A joukkoliikenne on parempaa kuin kaupungin B.
VastaaPoistaAivan äskettäin julkaistiin toinen eurooppalainen tutkimus, jota voidaan paremmin käyttää joukkoliikenteen (eikä mielipiteiden) vertailuun. Siinä erilaisten kaupunkien liikennettä on pyritty arvioimaan samoilla käytännön kokeilla ja objektiivisilla kriteereillä. Siinäkin tutkimuksessa Helsinki pärjäsi hyvin.